27.10.2016

Kalenterirakkautta ensi silmäyksellä

Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Olin kuullut, että Tigerissa olisi myynnissä kumitettavia kuulakärkikyniä, joten menin niitä metsästämään viime viikonloppuna. Kyniä ei löytynyt, mutta löysin aivan ihanan kalenterin.




Selasin kalenteria. Ihastuin. Rakastuin. Laitoin sen pois.




Otin sen uudestaan käteen ja selasin.




  • A4-kokoinen 
  • 53 sivua
  • Jokaisella sivulla yksi viikko
  • Sivut irti revittäviä
  • Jokaisella kuukaudella oma värinsä




Laitoin kalenterin kuitenkin takaisin hyllyyn, sillä en keksinyt hyvää syytä ostaa sitä.

Jatkoin Tiger-kierroksen loppuun koko ajan miettien mitä käyttöä tuolle kalenterille keksisin, jotta voisin perustella sen oston itselleni.




Irti revittävät sivut ovat kätevät. Voit laittaa kuluvan viikon vaikka jääkaapin oveen tai muistitaululle.




Pohja on ihan loistava esimerkiksi perheen menoille. Yhdellä silmäyksellä näkee jääkaapin ovesta missä kukin milloinkin on.




Vielä parempi idea: Koska sivut ovat irti revittäviä ja A4-kokoisia, tietokoneella voi tehdä taulukkopohjan, joka sopii sivun asetteluun. Jokaisella perheenjäsenellä on oma rivinsä ja pohjaan voi kirjata kunkin vakiomenot valmiiksi.

Ennen uuden viikon alkua vain tulostaa pohjan vakiomenoilla, ja viikon aikana tapahtuvat muutokset ja lisäykset voi tehdä suoraan paperiin.




Aivan loistava idea, mutta ei meitä ole kuin kaksi ja tämänhetkiset menomme ovat helposti hallittavissa.

Lisäksi olen keittiönpöydälle jätettyjen viestilappujen suuri ystävä.




Kun pääsin kierroksen loppuun Tigerissa, ryntäsin takaisin ihastukseni luokse.




Keksin sille kyllä jotain käyttöä.




Tämä kalenteri olisi esimerkiksi loistava pohja päivätavoitteiden suunnitteluun.




Lisäksi tätä kalenteria ei ole hinnallakaan pilattu. Hinta oli vain 4 euroa, joten pakkohan se oli ostaa.




Minulla on vielä pari kuukautta aikaa keksiä sille käyttötarkoitus.




Mitä käyttöä sinä keksisit tälle kalenterille?


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella eikä minkäänlaisella sponsoroinnilla tai affilioinnilla.

18.10.2016

Niki de Saint Phalle Taidehallissa Helsingissä

Taidehallissa on vielä kuukauden ajan (20.11.2016 saakka) nähtävillä Niki de Saint Phallen näyttely.




Odotukset versus todellisuus


Monesti menen taidenäyttelyyn täysin valmistautumatta. En tutustu taiteilijaan tai hänen tuotantoonsa lainkaan etukäteen. Toki on sitten näyttelyitä, joihin ei voi mennä ilman ennakko-odotuksia, kuten esimerkiksi viimekesäinen Tom of Finland -näyttely.

Jostain syystä rikoin perinteeni tämän taiteilijan kohdalla. Googletin hänen teoksiaan etukäteen, ja näytin niistä suosikkini miehelle luoden meille molemmille odotuksia näyttelyä kohtaan.

Tällä kertaa kävi niin, että minä hieman petyin ja mies taasen yllättyi positiivisesti. Odotimme molemmat iloisia ja värikkäitä teoksia, mutta näyttelyssä oli tarjolla myös raskaampia ja synkempiä teemoja ja sävyjä.




Ilokseni näyttely sisälsi myös niitä kirkkaampia värejä. Kuitenkin esimerkiksi näillä runsasmuotoisilla, pienipäisillä Nana-hahmoilla on iloisen ulkomuodon lisäksi myös vakavampi viesti kerrottavanaan maailmalle. Toki niistä voi nauttia ihan vain kuvataiteenakin, ilman sen syvempää sanomaa.




Osa tauluista oli kirje- ja päiväkirjamuodossa. Ne voi nauttia pikaisesti pelkkänä kuvataiteena, mutta halutessaan voi uppoutua syvemmälle taiteilijan tunteisiin ja ajatuksiin lukemalla teosten sisältämät tekstit. Kalligrafi sisälläni iloitsi tekstitaiteesta, ja sydämeni pystyi samaistumaan taiteilijan sydänsuruihin.

Mielenkiintoisia elämäntarinoita ja kohtaloita


Niki de Saint Phalle on yllättävän mielenkiintoinen taiteilijapersoona elämänvalintoineen ja tapoineen tehdä taidetta. Kuinka moni muu tarttuisi aseeseen taidetta luodessaan? Kuinka moni muu haluaisi asua talossa, joka on lattiasta kattoon pelkkää peiliä?

Nykyään nautin näyttelyissä juuri eniten taiteilijoiden elämäntarinoista. Pidän erityisesti videoista, joissa pääsee kuulemaan taiteilijan ajatuksia omasta elämästään ja taiteestaan.

Niki de Saint Phallen tarinassa minua kosketti eniten, että hän oli nuorena naisena perustanut perheen, mutta päätti sitten jättää miehensä ja lapsensa omistautuakseen taiteilijan uralle. Yhdessä videohaastatteluista hän totesi, että joko hän luo uusia ihmisiä eli on jatkuvasti raskaana, tai sitten hän luo taidetta. Hän valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon.

Taidehalli vierailukohteena





Taidehallista on muodostunut minulle mieluisa vierailukohde, sillä se on ihanan kompakti verrattuna muihin Helsingin kohteisiin kuten Kiasma, Ateneum ja Tennispalatsin HAM. Taidehallin näyttelyn kiertää mukavasti läpi tunnissa parissa. Tällä kertaa meni 1,5 tuntia, vaikka katsoimme kaikki videoteoksetkin.

Lisäksi Taidehalli on yksi Museokortti-kohteista, ja onhan se nyt komea ulkokuoreltaankin.

Miksi kannattaa käydä taidenäyttelyissä


  • Uusia ideoita omaan luovaan työhön, oli se sitten kirjoittamista, piirtämistä, käsitöitä, musiikkia, kuvaamista... mitä ikinä.
  • Muiden elämäntarinat ja perustelut valinnoille ovat mielenkiintoisia ja antavat perspektiiviä omaan elämään.
  • Monesti tarjolla on vertaistukea, koska taiteilijat käsittelevät teoksissaan omia tunteitaan ja haasteitaan.
  • Taiteilijoiden työt voivat myös inspiroida luomaan, sillä eivät taiteilijoidenkaan kaikki teokset ole niin sanotusti mestaritasoa, eivätkä ainakaan täydellisiä. Niki de Saint Phallen teoksista bongasin muun muassa laivan, haarukan ja lusikan, jotka aivan hyvin olisivat voineet olla minunkin piirtämät (ja en ole mikään hyvä piirtäjä). Lisäksi kirjallisissa teoksissa oli kirjoitettu päälle ja lisätty sanoja jälkikäteen. 

Ole oman elämäsi taiteilija


Taide harvoin on täydellistä. Ei sen kuulukaan olla. Miksi me sitten monesti pyrimme omassa elämässä, arjessa ja työssä täydellisyyteen? Eikö olisi mukavampaa omia taiteilijan asenne? Olla rennosti oman elämänsä taiteilija. Keskittyä lopputuloksen sijaan luomiseen.

Virheitä sattuu. Rapatessa roiskuu - niin myös taidetta luodessa.




Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella eikä minkäänlaisella sponsoroinnilla tai affilioinnilla.

11.10.2016

Leimailutaivas on myös kalenteriaskartelijan taivas

Kiinnostus kalenteriaskartelua kohtaan oli jo herännyt, kun mainos Leimailutaivaasta iskettiin nenäni eteen elokuun puolivälissä.


Kuvan lähde: http://www.taavanainen.com/pages/leimailutaivas-ja-helmiplaneetta.php


Alkuinnostukseni tapahtumasta kuitenkin laantui, kun menin etsimään lisätietoja nettisivuilta. Sain mielikuvan pienestä epäammattimaisesta tapahtumasta, eivätkä sivut tarjonneet paljoa enempää infoa kuin mainoslappunenkaan.

Tapahtuman sisällön ja luonteen jouduin kuvittelemaan itse, kun nettisivuilla korostettiin enemmänkin sitä mistä ei ole kyse:
"Nimistä huolimatta on kyseessä messut koruilijoille ja paperiaskartelijoille, joilla ei myydä valmiita tuotteita vaan materiaaleja kortteiluun, skräppäilyyn, koruiluun yms., mutta kyseessä ei myöskään ole kirpputori. 
- - käsin kosketeltavissa materiaaleja, työvälineitä, säilytysratkaisuja ja mitä kaikkea kauppiaat tarjoavat meille kaikille kaupoissaan normaalistikin."
Ehkä huonon ennakkomarkkinoinnin tarkoitus oli pitää odotukset matalalla, jotta asiakas yllättyy positiivisesti. Tai sitten se oli vain huonoa markkinointia.

Mitä tapahtumassa oikeasti oli


Pienessä salissa oli näytteilleasettajia viitisentoista, joista helmimyyjiä oli noin kolmasosa.




Nettisivuilla mainittu esteetön kulku pyörätuolille ei toteutunut koko messujen osalta, sillä kaksi myyjää oli sijoitettu lavalle, jonne piti kiivetä jyrkkiä portaita pitkin. Mutta ehkä lavalle oli esteetön kiertoreitti jostain takakautta.

Ainoat ohjelmanumerot olivat kaksi arvontaa messukävijöiden kesken. Jos voittonumeron haltija ei ollut paikan päällä, arvottiin seuraava, kunnes löytyi voiton lunastaja. Voittaja sai shoppailurahaa messuille.

Työnäytöksiä ja pajoja ei näkynyt


Vaikka ennakkoinformaatiota oli vähän, se onnistui silti olemaan harhaanjohtavaa:
"Ohjelmassa työnäytöksiä ja pajoja, joihin pääsee osallistumaan korvausta vastaan"
Jos nämä työnäytökset ja pajat tapahtuivat siellä, ne olivat piilotettu erinomaisesti.

Näin kyllä muutaman pöydän, jonka ääressä istui henkilö tekemässä jotain, mutta en kutsuisi sellaista työpajaksi. Jos ne olivat työnäytöksiä, olisin kaivannut aikataulua nähtäville. Tai, koska tila oli niin pieni, järjestäjä olisi voinut kuuluttaa, kun työnäytös on alkamassa.

Tieto työpajan ajankohdasta ja sisällöstä olisi erittäin oleellinen etukäteen, jotta osaisi ajoittaa messuvierailun haluamansa työpajan ajankohtaan ja osaisi tarvittaessa ottaa omat tykötarpeet mukaan.

Riittämättömän informaation johdosta päätin jo etukäteen olla osallistumatta työpajoihin. Näin vältyin turhalta tavaran roudaamiselta ja pettymykseltä paikan päällä, kun mitään työpajoja ei ollutkaan.

Leimailutaivas toteutui


Tapahtuma oli kuitenkin nimensä mukaisesti leimailutaivas. Erilaisten leimasimien määrä oli pökerryttävä.

Joka asiaan tuntui löytyvän leimasin, ja itsellekin nousi kaikenlaisia leimasintarpeita valikoimia selatessa, mutta onneksi hillitsin itseni. Ostin vain päiväysleimasimen ja hymiöleimasinsetin, jotka molemmat olivat ostoslistallani.


Klikkaa kuva suuremmaksi


Shoppailua, shoppailua - sitä vartenhan messut ovat


Se on kätevää, kun pääsee samassa tilassa tutustumaan ympäri Suomea sijaitsevien liikkeiden valikoimiin, ja ostamaan verkkokauppojen tuotteita ilman postikuluja. Osalle myyjistä voi myös tehdä ennakkotilauksen ja valita toimitustavaksi noudon messuilta.

Säästyt postikuluilta, mutta toisaalta maksat oman kulkemisen messuille ja pääsylipun hinnan. Lisäksi todennäköisesti tulee ostettua enemmän, kun kaikki on käsien ulottuvilla.

Hyödynsin messut ostamalla mahdollisimman monelta eri myyjältä. Netissä tulee kuitenkin ostettua keskitetysti kalliita postikuluja vältellessä.

Selviytymisvinkit messuille


Ensin minut valtasi innostus nähdessäni runsaan valikoiman. Mutta hetken päästä piti ottaa hengähdystauko, kun en pää pyörällä runsaudesta pystynyt enää tekemään päätöksiä.

Tässä hyväksi toteamani selviytymiskeinot:

  • Mieti ennakkoon mitä haluat hankkia, jotta pystyt keskittymään niiden etsintään ja bongailuun.
  • Päätä myös shoppailubudjettisi ennakkoon.
  • Halutessasi tutustu etukäteen näytteilleasettajien valikoimaan verkkokaupoissa ja tee ennakkotilaus.
  • Messuilla kierrä ensin kaikki näytteilleasettajat läpi ennen kuin alat tekemään ostoksia, jotta saat kokonaiskuvan tarjonnasta ja hinnoista.


Me and My Big Ideas -tarroja


Omia huippuhetkiä oli nähdä ensimmäistä kertaa livenä Mambin tarrasettejä. Tarrasetin hinta (noin 20 euroa) kirpaisi kuitenkin sen verran, että tyydyin pienempään viiden euron settiin. Lisäksi ostin yhden Carpe Diemin tarrasetin. 


Klikkaa kuva suuremmaksi


Messuilla olisi myös ollut mahdollisuus selailla Happy Plannereita ynnä muita kalentereita ja tutustua kalenterilisätarvikkeisiin. Veikkaan, että nähtävillä oli laajin valikoima, mitä Suomessa voi kerralla nähdä, joten tällaiset messut ovat oiva tilaisuus saada käsituntumaa vaikka kalenterin paperista ennen ostopäätöksen tekemistä.

Sivellintusseja


Heidin Korttipaja asetti päivän pahimmat houkutukset eteeni. Iso teline täynnä Kuretaken Zig Clean Color Real Brush -tusseja.




Nämä ovat sivellintusseista ehdottomasti suosikkieni kärkikolmikossa, joten pakkohan sieltä oli valita muutama uusi väri kokoelmaan. Lisäksi mukaan tarttui kokeiluun uusi tuttavuus kaksin kappalein.


Klikkaa kuva suuremmaksi


Sinänsä onni, että ostin kaksi, sillä vain toisessa paketissa oli käyttöohje. Mies luuli, että olin ostanut kosmetiikkaa, ja tuo tussi kyllä näyttää aivan ripsiväriltä. Ilmeisesti juuri tällaisten erehdysten varalta paketeissa lukee, että kyseessä ei ole kosmetiikkatuote, eikä sitä saa laittaa vartalolle. Ihmettelen kyllä, miksi se sitten pitää pakata kuin kosmetiikka.

Washitaivas






Teippitarha oli edustamassa upealla washivalikoimalla. Omat suosikkini olin valitettavasti ostanut jo aiemmin, mutta lopulta löysin vielä kuusi mieleistä rullaa kotiin viemisiksi.




Kalenterimania





Kalenterimaniakin oli edustettuna messuilla. Neljää kalenteriaan oli esittelemässä Alina, jolta sai vinkkejä ja neuvoja kalenterikoristeluun.

Ensi vuonna uudestaan


Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran maaliskuussa samassa paikassa.


Kuvan lähde: http://taavanainen.blogspot.fi/2016/10/leimailutaivas-ja-helmiplaneetta-messut_9.html


Paikka on hyvä pienille messuille.




Messujen alettua oli ajoittain ruuhkaista pöytien ympärillä, joten jos haluaa mieluummin katsoa rauhassa, kannattaa tulla vasta iltapäivällä. Toki silloin parhaat löydöt ovat jo ehkä tehty.

Junalla pääsee lähelle


Puistokulma sijaitsee 350 metrin päässä Hiekkaharjun juna-asemasta, joten paikalle pääsee todella kätevästi lähijunalla. Lentoasemaltakin tuleva juna pysähtyy Hiekkaharjussa. Kaukojunalla saapuessa pääsee vaihtamaan lähijunaan joko Tikkurilassa tai Pasilassa.




Hiekkaharjussa ei tarvitse pelätä ruuhkia, joten autollakin pääsee helposti kulkemaan.

Leimailutaivaan loppusaldo


Valikoima aiheutti hetkellisen ahdistuksen, josta onneksi selvisin hengittelemällä muutaman kerran syvään ja toteamalla, että aina voi ostaa lisää myöhemmin. Kukkaro köyhtyi kokonaisuudessaan melkein sadalla eurolla, kun lasken ostosten lisäksi pääsylipun ja junamatkat.

Ensi kertaa varten varaudun säästämällä rahaa ja välttämällä nettishoppailua tapahtuman alla, koska samat tuotteet saa tapahtumasta ilman postikuluja.

Lisäksi opin, että minun on kiinnitettävä valokuvatessa huomiota kohteen lisäksi myös kuvan taustoihin. Muun muassa peilit ovat petollisia.




Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella eikä minkäänlaisella sponsoroinnilla tai affilioinnilla.

4.10.2016

Hyvä paperi sivellintussikirjoitukselle (brush pen lettering)

Paloin halusta kokeilla sivellintussikirjoitusta (brush pen lettering) saatuani synttärilahjaksi nämä kaunokaiset.




Kesti kuitenkin hetken ennen kuin harrastukseni lähti käyntiin, sillä ensin piti löytää sivellintusseille sopivaa paperia.

Vain sileää paperia sivellintusseille


Sivellintusseille sopii parhaiten erittäin sileä paperi, sillä teksturoitu tai karhea pinta rispaannuttaa kärjen, jolloin et saa enää tarkkaa jälkeä aikaan. Tavallinen tulostuspaperi on yllättävän karkeaa ja sopii todella huonosti sivellintusseille.

Sileän paperin metsästys alkoi


Jenkkilässä monet suosittelevat HP Premium Laser Jet -paperia, mutta sen kohdalla törmäsin ylitsepääsemättömään ongelmaan: joko myyjä ei toimita tuotetta Suomeen tai postikulut ovat niin kalliit, ettei tilaaminen yksinkertaisesti kannata.

Lisäksi sitä löytyi vain US-letter koossa (8.5 x 11 tuumaa = 216 x 279 mm), joka on hieman leveämpi ja matalampi kuin meidän standardi A4 (210 x 297 mm).

Isot kirjakaupat


Hylättyäni ykkösvaihtoehdon kiersin lähimpien kirjakauppojen tulostuspaperihyllyt etsiessäni jotain vastaavaa, mutta valikoima oli suppea. Yritin tihrustaa pakettimerkinnöistä paperien ominaisuuksia, mutta mikään tarjolla olleista ei vakuuttanut sileydellään.

Kirjakauppojen tuotettua vesiperän, jatkoin tutkimuksiani internetin ihmeellisessä maailmassa.

Rhodia


Seuraavaksi tutustuin Rhodiaan, jonka paperi on todella sileää, ja se toimii siten hienosti sivellintussikirjoitukseen. Ilokseni löysin myös Rhodiaa myyvän suomalaisen verkkokaupan, joten ei muuta kuin tilausta sisään.




Rhodiaa myydään lehtiö- ja vihkomuodossa, ja tarjolla on niin blankoa, ruutua, viivaa kuin ihania pisteruutuja. Eurooppalaisen standardin mukaisia kokojakin on tarjolla useampia, pikkuriikkisestä A4-kokoon saakka, vaikkei se A4-lehtiön paperi ihan A4-kokoinen olekaan. Vajaaksi se jää viimeistään siinä vaiheessa kun repäiset sivun irti lehtiöstä.

Rhodia on hyvä, mutta kallis vaihtoehto. Otetaan esimerkiksi A4-lehtiö, jossa on 80 arkkia 80 gramman paperia. Hinta tuolle lehtiölle on 6,90 + postikulut 2,90, jolloin yhden arkin hinnaksi tulee 12,25 senttiä. Paksummalla 90 gramman norsunluunvärisellä paperilla, 70 arkin A4-lehtiö kustantaa 8,90, jolloin postikuluineen arkin hinnaksi tulee 16,86 senttiä.

Ehkä paperin hinta yksittäin ei kuulosta kalliilta. Mutta kun pitäisi harjoitella päivittäin, paperia kuluu runsaasti, vaikka käyttäisi molemmat puolet. Lisäksi kyseessä on kuitenkin vain paperi. Sivellintussit ynnä muut hankinnat verottavat myös kukkaroa.

Joten vaikka olinkin tyytyväinen Rhodiaan, päätin vielä etsiä edullisempaa vaihtoehtoa tulostuspaperien maailmasta, ja vastaus löytyikin saman konsernin sisältä.

Clairefontaine


Rhodian vuonna 1997 itselleen ostanut Clairefontaine valmistaa myös loistavia paperituotteita. Pienen etsinnän jälkeen löysin suomalaisen verkkokaupan, joka toimittaa Clairefontainea yksityisasiakkaille kohtuullisilla toimituskuluilla.




Kriteerini täytti Clairefontaine DCP (Digital Colour Printing) ultra smooth laser and inkjet color 90 gramman tulostuspaperi, jota saa perinteisessä 500 arkin riisissä 11 eurolla. Kun lisäksi huomioi suhteellisen kalliit 7 euron postikulut, tulee yhden arkin hinnaksi 3,6 senttiä, joka on alle kolmasosa Rhodian hinnasta. Ilman postikuluja hinta olisi arkilta vain 2,2 senttiä. Näillä paperihinnoilla uskalsin vihdoin lähteä harjoittelemaan kunnolla.

Clairefontaine voittaa sileydessä jopa Rhodian - ainakin siltä se omaan käteen tuntuu. Voi olla myös, että ero johtuu pelkästään Clairefontainen kiiltävämmästä pinnasta. Rhodiassa on enemmän kitkaa, vaikka molemmat erittäin sileitä ovatkin.

Huomioi, että verkkokaupassa on jostain syystä väärä tuotekuva. Itse varmistin tilatessa, että varmasti saan sitä mitä tilaan, enkä sitä mitä kuvassa näkyy. Eivät näköjään ole halunneet korjata väärää tuotekuvaa.

Clairefontainea pienien kirjakauppojen valikoimissa


Nyt kun tunnen Clairefontainen, olen bongaillut sen tuotteita pienemmissä kirjakaupoissa, joten ehkä sitä löytyy sinunkin lähimmän ketjuun kuulumattoman kirjakaupan hyllystä.

Joten välttämättä ei tarvitse lähteä merta edemmäs, tai edes verkkoon, paperiostoksille. Säästyy mukavasti toimituskuluilta ja voi tukea paikallista kirjakauppayrittäjää.




Kaksi hyvää paperia sivellintusseille


Tutkimusteni ja käyttökokemusteni perusteella suosittelen sivellintussikirjoitukseen lämpimästi sekä Rhodiaa että Clairefontainea.

Rhodiaa, jos haluat paperisi vihko- tai lehtiömuodossa sekä mahdollisesti viivoilla, ruuduilla tai pisteruuduilla.

Clairefontainea, jos haluat A4 tai A3 -tulostuspaperia, paksumpaa paperia tai vain säästää paperikustannuksissa.

Helppo, mutta kallis vaihtoehto


Jos helppo ja nopea saatavuus ovat ykköskriteerit, suosittelen Cansonin lehtiöitä. Niistä sivellintussikirjoitukseen sopivat erinomaisesti muun muassa Marker ja Mix Media, joista jälkimmäistä näyttää löytyvän hyvin Suomalaisen kirjakaupan hyllyiltä.




Paperi on paksua 200 grammaista ja 50 arkin A4-lehtiö kustantaa Suomalaisessa kirjakaupassa 9,95, jolloin yhden arkin hinnaksi tulee 19,9 senttiä. Tämä on vertailun kallein arkki, mutta varmasti netistä tilaamalla voi löytää huokeampaan hintaan.

Peruskäyttööni tuo 200 grammainen on aivan liian paksua ja arvokasta, joten säästän nuo paperit vesivärikokeiluihin.

Seuraavana tutkimuskohteena Tomoe River -paperi


Seuraavaksi haluaisin tutustua japanilaisen Tomoegawa-valmistajan Tomoe River paperiin, jota olen kuullut kehuttavan. Se on todella ohutta, vain 52 grammaista.

Jos tiedät Tomoe Riverin myyjän Suomessa, tai mistä tätä saisi parhaiten tilattua Suomeen, jaathan tietämyksesi kommenteissa. Kaikki säästyneet nettisurffailuminuutit tulevat hyvään käyttöön.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella eikä minkäänlaisella sponsoroinnilla tai affilioinnilla.