13.10.2014

Paluu arkeen ja herätys todellisuuteen

Viime viikko oli pitkästä aikaa seminaarintäyteinen, kun kaksi kokonaista päivää ja yksi ilta meni seminaareihin osallistuessa. Tuntui ihan siltä kuin vanhoina hyvinä aikoina. Vai olivatko ne vanhat hyvät ajat?

Tiedon saturaatiopiste


Alkaa tuntua siltä, että tiedon saturaatiopiste on saavutettu. Huomaan, että olen jo kuullut useammat asiat jo ainakin kerran aiemmin. Menestyskaavaa kerrottaessa huomaan, että menestyjät painottavat aina kutakuinkin samoja asioita.

Ollaan tultu siihen pisteeseen, kun seminaareihin osallistuminen ei enää auta eikä vie eteenpäin. Nyt tarvitaan tekoja! Tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta pääsee eteenpäin omassa elämässään.

Vaikka lukisi kaikki maailman kirjat ja osallistuisi kaikkiin maailman seminaareihin, se ei auta, jollei omassa elämässään muuta mitään. Mikään ei muutu, jollei mitään muuta eikä vie mitään oppeja käytännön tasolle.

Tavoitteiden määrittäminen


On tavoitekarttoja, kysymyspatteristoja tavotteiden määrittelemiseen ja muotoilemiseen, tavoiteapplikaatioita jne. Mutta loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä, miten tavoitteet muotoilet ja mihin. Sillä vain on väliä, että muotoilet ne. Toki, jos mennään yksityiskohtiin, on hyvä ottaa tietyt asiat huomioon. Tavoitteiden asettamisesta olenkin aiemmin kirjoittanut laadusta, määrästä ja Mika Poutalan vinkeistä.

Pääasia on, että sinulla on jokin unelma, jota kohti tehdä töitä, jota varten elää.

Erittäin tärkeää myös on, että ennen kuin saavutat tämän unelmat, luot jo uuden tavoitteen, ettei sitten käy niin, että kun pääset vuoren huipulle kohtaatkin tyhjyyden, kun sinulla ei ole suuntaa mihin seuraavaksi lähteä.

Kuulosti niin kauhealta, kun Toisenlaiset äidit -sarjassa syöpää sairastava tuore isä totesi, että vastasyntynyt tytär on hänen syynsä elää. Jos minä olisin hänen puolisonsa, se ei kuulostaisi minun korvaani kovin mukavalta. Toisekseen isä laskee siinä tuoreen tyttärensä harteille aikamoisen painolastin. Ilman tytärtä, hänellä ei ole syytä elää. Ei näin.

Oikea onni löytyy itsestä


Jokaisen tulee löytää syyt elämiseen ja syyt onnellisuuteen sisältään eikä ulkopuolisista asioista tai ihmisistä. Todellinen, kestävä onni löytyy sisältä. Älä siis määrittele unelmiasi ja tavotteitasi muista riippuvaisiksi, koska silloin annat jollekin ulkopuoliselle päätäntävallan omasta elämästäsi ja onnestasi. Pidä avaimet onneen itselläsi.

Se, onko tavoitteet kirjattu pieneen korttiin, piirretty paperille vai näpytelty applikaatioon, sillä ei ole merkitystä. Pääasia on, että uskallat unelmoida ja mietit tavoitteesi, kirjaat ne muistiin ja palaat niihin päivittäin, jotta ne pysyvät jatkuvasti mielessäsi.

Pelottavan suuri tavoite


Itselläni kummittelee mielessä suuri tavoite, jota en todellakaan tiedä miten sen saavutan. Tuo tavoite pelottaa minua suunnattomasti. Niin paljon, että välttelen sen miettimistä ja lykkään siihen liittyvien asioiden tekemistä. Kuitenkaan näin toimimalla, en pääse tuosta tavoitteesta eroon. Se palaa mieleeni yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka kuin yrittäisin muotoilla jotain muita tavoitteita. Minun vain tulisi rohkeasti tavoitella sitä, vaikken nyt tiedäkään, miten ikinä tulen sen saavuttamaan.

Matka jatkuu ja jatkuu vaan


Toisaalta matkahan on se tärkein, eikä tavoitteen saavuttaminen. Ja toisaalta ihmeet ovat mahdollisia. Siitä hyvänä esimerkkinä Nordic Business Forum, joka vielä viisi vuotta sitten oli alle sadan hengen tapahtuma ja nyt viimeviikkoisen tapahtuman kaikki 5.300 lippua oli myyty loppuun. Kaikki on mahdollista. Ihmeitä tapahtuu. Itseäni inspiroivat kovasti Arnold Schwarzeneggerin ja Tony Fernandesin puheet viime viikolla. Hekin painottivat suurten asioiden unelmoimista.

Kaikki on mahdollista kun vain uskoo itseensä ja uskaltaa!
Mitä menetettävää tässä on? Arnoldkin sen totesi, että pisin matka minkä voit pudota on maaperälle, joten mitä pelättävää muka on. Jos matkalla kaatuu, on vain noustava ylös ja jatkettava matkaa. Epäonnistunut ei ole se, joka kaatuu vaan se joka jää maahan makaamaan kaaduttuaan.

Vaikka PMMP ei olekaan suosikkibändejäni, niin tähän heidän laulunsa sanat sopivat loistavasti:

"Perillä on tuolla edessämme jossain
Mennään, mutta ajetaan hiljempaa
Toivon, ettei matka loppuis ollenkaan
Tämä voi olla
koko elämämme ihanin päivä
Ajetaan hiljempaa
Toivon, että matka jatkuu, jatkuu vaan"


Ensin on vain uskallettava lähteä matkalle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti