19.9.2012

Tieni hyvinvointialalle

Allergia pelästytti


Lapsena söin normaalia koti- ja kouluruokaa. Vasta noin kymmenen vuotta sitten kiinnostuin ensimmäisen kerran siitä mitä suuhuni pistän. Sain tuolloin elämäni ensimmäisen allergisen reaktion ja minulla todettiin muun muassa pähkinä- ja karmiiniallergia. Lääkäri totesi kannustavasti, että jos syön pähkinöitä saattaa henkeni olla uhattuna, joten minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin opetella lukemaan sekä elintarvikepakkausten että kosmetiikan tuoteselosteita.

Ei lihaa omaan keittiöön


Seuraava iso muutos tapahtui, kun muutin pois kotoa. Kun olin itse vastuussa siitä mitä kannan kaupasta kotiin syötäväksi, kiinnostukseni eläinkunnan tuotteita kohtaan laimeni, sillä en osannut valmistaa niitä ja ne olivat minusta kalliita.
Luettuani Bodhipaksan Vegetarismi-kirjan päätin ryhtyä pescovegetaristiksi, mutta kun isäni kiltisti muistutti minua että suomalainen liha on paljon parempaa ja puhtaampaa kuin maailman saastaisissa vesissä uineet kalat, päätin protestiksi kieltäytyä kaikista eläinkunnan tuotteista ja ryhdyin vegaaniksi keväällä 2005. Yhtäkkiä minusta olikin tullut eläintenoikeuksien kannattaja, vaikka en edes kokenut itseäni mitenkään eläinrakkaaksi ihmiseksi :-)

Eläinten oikeuksista ympäristön suojeluun


Kiinnostuin myös ympäristöasioista ja sen seurauksena päädyin 2006 Turkuun opiskelemaan ympäristösuunnittelijaksi. Opintojen aikana mielenkiinto ympäristöasioita kohtaan laimeni, tai oikeammin sanottuna ahdistus maailman hädästä kasvoi niin suureksi että lopulta minun oli pakko ottaa asioihin etäisyyttä. Maailman pelastaminen ja maailmanlopun taakan kantaminen kävivät liian raskaaksi. Tunnollisena kansalaisena ja tyttärenä suoritin tutkintoni kuitenkin loppuun.

Ihmisten hyvinvointia edistämään


Suoritettuani korkeakoulututkinnon koin vihdoin olevani vapaa tekemään mitä haluan. Ja nyt neljä työpaikkaa myöhemmin, uskaltauduttuani lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi, olen vihdoin oikeasti vapaa tekemään mitä haluan. Nyt pääsen toteuttamaan pikkutytön unelmaani omasta yrityksesta ja viime vuosien aikana herännyttä unelmaa ihmisten auttamisesta voimaan paremmin.
Tieni kulki eläinten oikeuksista ympäristöasioihin ja lopulta oman henkisen kasvun kautta yhteiskunnan auttajaksi edistämään ihmisten hyvinvointia. Vaikka matka ei ollut helppo eikä todellakaan aina mukava, niin uskon, että kaikki se valmisti minua tähän tilanteeseen. Kartutin matkan varrella monipuolista osaamista ja etenkin rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. 
Erittäin suurella ilolla otan tämän nykyisen haasteen vastaan ja lähden toteuttamaan unelmaani omasta valmennusyrityksestä :-)
P.S. Ja tämä toteutui nopeammin kuin olisin ikinä uskaltanut toivoakaan :-)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti