5.2.2011

Kaisa Lekan tuontantoa

Luettuani eilen Audarya Lilan, kävin heti tänään kirjastossa lainaamassa kaikki Kaisa Lekan kirjat, jotka löysin.

Kaisa's diary 5 - I am not these feet kertoo Kaisan jalkojen tarinan, joten minun ei enää tarvitse miettiä lukiessani hänen Hiljaa! Jalaton nainen puhuu. -tekstejään Anandasta, miksi hänen jalkansa on amputoitu.

Your name is Krishangi -kirja kertoo Kaisan ja miehensä Lekan häämatkasta jenkkeihin, jossa he vierailevat ensimmäistä kertaa ashramissa, jonne Tuomas Mäkinen muuttaa kirjassa Audarya Lila.

Two stories - Departure & Arrival on kaksi pientä ohutta vihkosta. Departuressa kerrotaan Kaisan illasta, hänen ollessaan yksin Lekan lähdettyä reissuun ja Arrivalissa kerrotaan Lekan reissusta. Näissä ilmenee hyvin kuinka erilaista se aika on kotiin jäävälle ja reissuun lähtijälle.

On the outside looking in koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa oli mielestäni aika rankka, koska siinä käsitellään kiusaamista, ja siitä sai tosi hyvin fiiliksestä kiinni, että miltä kiusatusta voi tuntua. Alku kattoi Kaisan elämän päiväkodista ylioppilaskirjoituksiin ja kertoi myös hänen ensikosketuksestaan Hare Krishnoihin. Toinen osa oli onneksi hieman kevyempi kertoen Lekan taustoja ja kolmas osa kertoi heidän tarinansa ensitapaamisesta lähtien. Tunnelma vaihteli aika paljon kirjan lukemisen aikana alun lohduttomuudesta uuden parisuhteen syntymisen onneen. Kirjassa viitattiin myös lyhyesti Audarya Lilan ja Kaisa's diary 5:n aiheisiin.

Minä olen pitänyt kaikista tähän mennessä lukemistani Kaisan kirjoista. Pidän vaihtelevista taitoista, teemoista, siitä miten aiheita käsitellään ja opin myös pitämään ja ymmärtämään miksi ne on englanniksi - ja aivan kuten arvelin, syynä on se, että koko maailma voisi lukea niitä, mikä on erittäin reilusti ajateltu. On myös myönnettävä, että minussa on herännyt pieni kiinnostus Hare Krishnoja kohtaan...

Summa summarum minusta on todella hienoa, kuinka Kaisa on saanut elämäntarinansa kerrottua sarjakuvan keinoin. "These are my memories. If you remember differently, please write your own book."

En tiedä kuinka paljon kirjoissa liioitellaan tai on muunneltua totuutta, mutta minä ainakin nielin ne tosikertomuksina ja pidänkin paljon enemmän tositapahtumiin perustuvasta, sillä totuus on mielestäni tarua ihmeellisempää.

Osa jutuista on kuin suoraan minun elämästäni:
K: Did I tell you I was invited to a christmas party tonight?
L: No! Are you going?
K: Of course not! It's a work thing, everyone will just get super drunk and then go home.
L: Oh man...
K: You know what the weird part is? People really look forward to these parties! And for us the´re like hell on earth!
But if they were told they´d have to live like us, never drinking or eating meat, they´d just freakt out!
L: One person´s happiness is another´s misery...
(Ote kirjasta Kaisa Leka, on the outside looking in, Absolutely Truth Press 2006)

Pystyn täysin samaistumaan tuohon yllä olevaan. Hartaimpana toiveena minulla onkin jo vuosia ollut, että löytäisin saman henkisiä ihmisiä elämääni, joita voisin kutsua kavereikseni ja joiden kanssa voisin puhua näistä asioista ... tai kirjoittaa :-)

Nyt on ollut todella mukava lukea samanhenkisistä ihmisistä ja ikään kuin osallistua heidän elämäänsä näiden sarjakuvien kautta, kiitos Kaisa.

Onneksi on vielä yksi Kaisan teos hyllyssä odottamassa lukemista... tai tarkemmin ajateltuna kaksi, mutta niistä lisää sitten lukemisen jälkeen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti